IN ENGLISH    PÅ SVENSKA      
Asukkailta asumisestaan yleisarvosana hyvä

02.03.2018

Helsingin Korkotukiasuntojen vuosittainen asukastyytyväisyystutkimus kertoo, että yhtiön asunnoissa asuvat ovat yleistasolla aika tyytyväisiä asumiseensa. Asukkaista liki 70 prosenttia antaa yleisarvosanana asumiselleen joko hyvän tai erittäin hyvän.

Asukastyytyväisyys on yleistasolla säilynyt suunnilleen samalla tasolla kuin aiempina vertailuvuosina. Arvioissa tapahtui pienoinen tason nousu vuonna 2014, jonka jälkeen asteikolla 1-5 on liikuttu keskiarvossa 3,44 – 3,51. Tämän vuoden tulos 3,47 on karvan parempi kuin vuoden 2016 tulos.

Vuodenvaihteessa 2017-18 tehty asukastyytyväisyystutkimus on Helsingin Korkotukiasunnoille viimeinen aikakaudelta, jossa yhtiön isännöinti ja asuntopalvelutoiminnot ostettiin Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueellisilta isännöintiyhtiöiltä. Vuoden 2018 alussahan isännöinti ja asuntopalvelu siirtyivät Kiinteistö Oy Auroranlinnan hoitoon. Seuraava vuoden 2018 lopussa tehtävä tutkimus kertoo, ovatko asukkaat kokeneet muutoksen vaikuttaneen omaan asukastyytyväisyyteensä.

Tutkimuksessa kysytään tyytyväisyyttä omaan asuntoon sekä asumispalveluiden tuottajiin. Jälkimmäistä mitataan pyytämällä arvioita kiinteistöyhtiöön, isännöintiin, kiinteistönhuoltoon ja korjauksiin sekä siivoukseen liittyvistä asioista. Kyselyyn saatiin vastaukset 395 asukkaalta. Vastaajia oli useita kaikista yhtiön kohteista, joten tulokset ovat tilastollisesti edustavia. Uusin tutkimus on myös vastaajamäärien osalta vertailukelpoinen aiempiin tutkimuksiin.

Yleistasolla tyytyväisyys asumiseen on siis sangen hyvää. Eniten kiitosta saa asuntojen hyvä sijainti. Asuntojen kunnosta noin puolet antaa arvosanan hyvä ja vajaa kolmannes arvosanan tyydyttävä. Tätä ”kuntoarviota” selittänee osaltaan se, että vastaajista yli puolet on asunut asunnossaan yli kuusi vuotta. Noin 40 prosenttia on asunut samassa asunnossa jo vähintään 10 vuotta. Asunto kuluu, kun sitä käytetään.

Mielikuva Helsingin Korkotukiasuntojen toiminnasta on hieman yli puolella vastaajista hyvä ja vajaalla kolmanneksella tyydyttävä. Asukkaiden arviot kiinteistöyhtiön toiminnasta vaihtelevat jossain määrin sen mukaan, mikä isännöintitoimisto tai huoltoyhtiö heidän kotitalonsa asioita on hoitanut. Tämä on ymmärrettävää, kun niin isännöinnin kuin kiinteistönhoidon toimivuus ovat myös osa asukkaiden kokonaiskokemusta.

Alueellisia kokemuseroja selittää osaltaan, että kokemus yhtiöstä syntyy paljon palveluntuottajien toiminnan kautta. Helsingin Korkotukiasunnot on näkynyt tähän asti asukkaisiin päin vähän eli lähinnä itse fyysisenä kiinteistönä ja asuntona sekä yleistasolla asumiseen liittyvinä porrastiedotteina ja korkotuki.fi -nettisivuina. Toki myös asukas- ja vuokralaistoimikunnat tai talokohtaiset luottamushenkilöt ovat linkki asukkaiden ja yhtiön välillä, mutta päämielikuva syntynee kokonaisuudesta, johon vaikuttavat itse kotitalon hoito ja omaan asumiseen liittyneet palvelut.

Isännöinnistä annetut arviot ovat samalla tavalla alueellisesti vaihtelevia kuin yleinen mielikuva kiinteistöyhtiön toiminnasta. Jatkossa isännöinti- ja asuntopalvelut tuotetaan siis yhdessä organisaatiossa, minkä toivotaan vähentävän havaittuja alueellisia kokemuseroja.

Kiinteistönhoidon ja siivouksen henkilökunta saa asukkailta positiivista palautetta sekä palvelualttiudestaan että toiminnastaan. Kiinteistönhoidon tehtävistä parhaan palautteen saa vikailmoitusten hoito, huonoimman jätekatoksen siistinä pito sekä talvisten lumi- ja hiekoitustöiden teko. Siivouksessa parhaiten hoituu porrashuoneiden siivous ja vähiten tyytyväisiä ollaan muiden yleistilojen kuin porrashuoneiden ja saunojen siivoukseen.

Kiinteistönhuollossa ja korjauksissa sekä siivouksessa näkyy myös alueellisia eroja asukkaiden tyytyväisyydessä. Toki kiinteistönhuollossa eroja näkyy myös saman yhtiön eri toiminnoissa. Eräs yhtiö sai parhaat arviot jätekatoksen siisteyden ylläpidosta ja huonoimman arvion vikailmoitusten hoidosta. Yleistasolla eli mitattaessa kokonaistyytyväisyyttä huoltoyhtiöön ”voittajiksi” selviytyivät Pohjois-Helsingin Laatuhuolto Oy ja Heka-Puotila Oy.

Tulosraportissa on nostettu esille yrityskohtaisia keskiarvoja, jotka ovat merkittävästi tai erittäin merkittävästi parempia tai huonompia kuin kokonaistulos. Nämä asiat ovat tietysti tärkeä osa kehityskeskusteluissa, joita huolto- ja siivoustoiminnan osalta käydään palveluntuottajien kanssa. Nyt kun Heka-alueyhtiöt on fuusioitu viiteen, toivotaan tietysti, että havaitut hyvät toimintamallit siirtyvät osaksi koko uuden alueyhtiön toimintaa ja että havaitut alueelliset erot asukastyytyväisyydessä vähenevät niin huollon kuin siivouksenkin osalta.

Asukastyytyväisyyttä mitataan kaikissa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja omistavissa yhtiöissä. Helsingin Korkotukiasunnot ovat tehnyt jo vuosia oman Heka-yhtiöstä erillisen asukastyytyväisyystutkimuksensa, jolloin tutkimuksen kysymykset on voitu räätälöidä Helsingin Korkotukiasuntojen tarpeita vastaavaksi. Vastausaktiivisuus on myös voitu saada omassa tutkimuksessa merkittävästi paremmaksi kuin se oli aikoinaan osana Heka-yhtiöiden kyselyä.

Tutkimuksen tekee Helsingin Korkotukiasunnoille tutkimuslaitos IRO Research & Consulting Oy. Vastaukset menevät tutkimusyhtiöön nimettöminä ja Helsingin Korkotukiasunnot saa tuloksista vain yhteenvetoraportin.

Poikkeuksena ovat vapaamuotoiset palautteet, jotka välitetään tilaajalle sellaisinaan – toki tietysti ilman tietoa vastaajasta. Kaikki tällaiset palautteet luetaan Helsingin Korkotukiasunnoissa tarkkaan. Vapaamuotoinen palaute on osoittautunut hyödylliseksi. Sitä kautta saadaan asukkaiden käytännön asumisen arkeen liittyviä hyviä ehdotuksia ja toivomuksia sekä tietoja, joita voi ottaa huomioon mm. kiinteistöjen pitkän aikavälin hoito- ja korjaussuunnittelussa.

Helsingin Korkotukiasuntojen asunnoissa asuvat ovat asukastyytyväisyystutkimuksen taustatietoyhteenvedon mukaan asuneet asunnossaan pääsääntöisesti jo pitkään. Kaikkiaan 41 prosenttia vastaajista on siis asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta ja 16 prosenttia 6-10 vuotta. Voinee olettaa, että moni vastaaja on asunut asunnossaan jopa sen valmistumisesta asti, ja ettei halu muuttaa muualla ole kovin suurta asukkaiden keskuudessa, jos asunnon koko yms. tekijät ovat elämäntilanteeseen sopivia.

Vastanneista kaksi kolmasosaa oli naisia. Kun vastaajista 47 prosenttia asuu yhden henkilön talouksissa, näyttäisi yksin asuva nainen oleva tyypillisin Helsingin Korkotukiasuntojen asukas. Vastauksista yksi neljäsosa tuli useamman kuin kahden hengen talouksista ja 28 prosenttia kahden hengen talouksista.

Vastaajien ikäjakauma selittänee osaltaan sitä, että vastaajien taloudet ovat pieniä. Vastanneista 35 prosenttia on yli 60-vuotiaita ja 24 prosenttia 50-60 -vuotiaita. Alle 30-vuotiaita asukkaista on 11 prosenttia, 20-39 -vuotiaita 14 ja 40-49 -vuotiaita 16 prosenttia. Tämäkin kertonee siitä, että asuntojen kierto ei ole valtavan suurta.




Takaisin uutisiin